Nämä kuolemattomat lainit kuullaan joka kesä Koskelan kyläjuhlan avausnumerossa, Koskelan koulun Koskela-räpissä. Koskelan kyläjuhla on Koskelan kyläyhdistyksen järjestämä jokavuotinen yhteinen karnevaali. Yhdistys on vasta nuori, mutta on onnistunut jo elävöittämään ja yhdistämään kaupunginosaa ja sen asukkaita. Tällaista juuri kaivataan muuten vähän uinuvaan ja unohdettuun kaupunginosaamme!

Koskelalla on maine. Se ei ole kovin hyvä. Siinä kaikuvat 80-luvun levottomuudet, vuokralla asuvien suuri osuus ja vähäiset palvelut. Koskelalaisilta moni asuu kaupunginosassa vähän aikaa tai ei jaksa vaatia muutosta, täällä on paljon opiskelija-asuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja ja senioriasuntoja.
Koskelassa on kuitenkin valtavasti hyvää. Kylän sydämessä ovat koulu ja päiväkoti, joissa on upeat opettajat ja varhaiskasvattajat. Koulussa on hyvä henki, päiväkodista tehdään paljon metsäretkiä. Ja se metsä, Koskelan metsä, on meille kaikille koskelalaisille rakas ja tärkeä. Vierestä alkavat Veräjälaakson metsät ja Vantaanjoen rannat.

Koskela elää muutosta. Koskelan sairaalan alueelle on lähivuosina rakennettu useita uusia kerrostaloja. Muutamia rakentuu vielä Kunnalliskodintien kummallekin puolelle ja Antti Korpin tien varteen. Nk. Pesulan tontille on tulossa uusi seniorikeskus, jota täällä on jo kovasti odotettu. Ja Antti Korpin tien varteen rakennettavien talojen kivijalkaan on tulossa myös liiketilaa. Ja ehkäpä sitä myötä kaupunginosaan saadaan myös lisää palveluja. Päivittäistavarakauppaa ainakin moni on toivonut Alepan lisäksi. Lisärakentamisen myötä kaupunginosan asukasmäärä peräti tuplaantuu noin kolmesta tuhannesta noin kuuteen tuhanteen!

Koskela koostuu oikeastaan kolmesta alueesta, vanhasta puu-Koskelasta, 60-70-luvun kerrostalo-Koskelasta ja sairaala-alueen uusista taloista. Ne ovat hiukan erillään toisistaan, eikä luontevia paikkoja kohdata ihmisiä tai tulla yhteen harrastamaan tai juttelemaan oikein ole. Alepa on keskeinen yhteinen paikka, samoin nuorisotalo. Vanhempi väki käy seniorikeskuksessa. Mutta kaupunginosassa ei ole kirjastoa tai asukastilaa. Sellaiselle olisi kovasti tarvetta. Koskelan kyläyhdistyksen tai seudun harrastustoimijoiden mahdollisuudet järjestää tapahtumia tai harrastuksia ovat hyvin rajalliset tilojen puuttuessa. Nuorisotalo on todella tärkeä, mutta se on enimmäkseen tarkoitettu nuorten toimintaan – ja hyvä niin! Tosin tilat ja henkilöstöresurssit ovat siinä määrin rajalliset että käyntiajat on porrastettu. Ja kun nutan ovet klo 16 sulkeutuvat nuorimmilta, ei heille ole mitään muutakaan tekemistä.

Oulunkyläntien varressa sijaitsee leikkialue ja hiekkakenttä, joka talvisin toimii luistelukenttänä. Vieressä on petankkikenttä. Koskelassa on paljon innokkaita futareita, ja olisi hienoa, jos Oulunkyläntien puistoa voisi kehittää niin, että kentälle saataisiin maalit. Leikkialueelle tarvittaisiin myös parempi valaistus, jotta siellä voisi leikkiä myös pimenevinä iltoina. Myös puiston nimi voitaisiin mielestäni muuttaa Koskelan puistoksi – nykyinen nimi on kankea ja johdettu ohimenevästä tiestä.

Toinen upea, mutta ehkä kehittämistä kaipaava kohde on Ruutikellarin aukio Koskelan metsässä. Maa-ala on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja nimi tulee siitä, että kallioon on louhittu armeijan varusvarastoja. Ne eivät ymmärtääkseni ole aktiivikäytössä enää, eikä sinne edes mene varsinaista tietä. Ruutikellarilla on ollut DIY skeittiramppi, mutta se on huonossa kunnossa ja vähän vaarallinenkin. Mutta voisiko Koskelaan saada ihan oikean skeitti- ja skuuttipaikan?

Asukastilaksi olemme haaveilleet vanhaa Kappelia Koskelan sairaala-alueella. Sitä odotellessa uusien talojen kivijalkatilat voisivat olla mahdollisuus antaa yhteisölliselle toiminnalle mahdollisuus väliaikaisen asukastilan muodossa.

Myös liikenneyhteydet kaipaisivat kohennusta. Koskelassa asuu paljon autottomia, ja Koskelan keskustaa palvelee vain yksi bussilinja 55, joka kulkee Arabian ja Kalasataman rantojen kautta keskustaan. Matka-aika on ruuhka-aikoina pitkä. Mielestäni 55:llä voisi ruuhka-aikaan olla myös suoraan Kustaa Vaasan tietä keskustaan Sörnäisten ja Hakaniemen kautta ajavia ruuhkavuoroja. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa 55:n linjaa Koskelasta toiseen suuntaan Oulunkylään, jolloin se kytkisi koskelalaiset pikaratikkaan ja junaan.

Koskela tosiaan unohtuu suunnittelijoilta yhtenään. Ehkä siksi, ettei täällä ole perinteisesti ollut paljon sellaisia ihmisiä, jotka pitävät ääntä tarpeistaan. Hyvä esimerkki tästä oli HSY, jonka keräysautot kiertävät kiitettävästi ristiin rastiin Helsinkiä pysähtyen monissa kaupunginosissa kaksi tai kolmekin kertaa. jostain syystä Koskelaan reitit eivät yllä lainkaan, vaikka olen asiasta HSY:lle toiveen esittänyt jo parikin kertaa.

Koskelassa parasta ovat koulu ja päiväkoti, joista haluamme pitää hyvää huolta, sekä metsä, josta emme suostu luopumaan missään nimessä. Ja tietysti ihmiset! Koskelassa on rento, kiva ilmapiiri, naapureita moikkaillaan ja tuntemattomienkin kanssa heittäydytään juttelemaan. Täällä on väkeä eri puolilta maailmaa ja kuuluu monia kieliä. Koskelassa jokainen voi olla oma itsensä. Mutta kehittämistäkin on – toivottavasti jatkossa Koskelan ääni kuuluu paremmin päätöksenteossa.